On aihetta juhlaan

Elettiin vuoden 2017 ensimmäisiä päiviä. Tammikuinen keskiviikkoaamu avautui kipakan pakkasen säestämänä. Radiossa kerrottiin, että talven pakkasennätykset on rikottu. Avasin tietokoneen salaa toivoen, ettei tänään silmiini osuisi otsikoita, jotka saisivat ohimosuoneni pullistumaan. Toiveeni oli turha.

Hetken nettiä selattuani verenpainettani nosti Turkulainen-lehden uutinen, jossa kerrottiin seuraavaa: "Kahden alaikäisen tytön epäillään joutuneen ulkomaalaistaustaisen joukon pahoinpitelemäksi uudenvuodenaattoiltana. Kolme tyttöä käveli kello kymmenen aikoihin illalla Paavinkadulla, kun heitä vastaan tullut tyttö ryhtyi nimittelemään näitä. Pian vastapäiseltä koulun pihalta tuli parinkymmenen hengen joukko. Tyttöjä potkittiin kiinni pitäen eri puolille vartaloa ja heidän päälleen syljettiin. Heitä uhattiin myös raiskauksilla ja alapään repimisellä." (Turkulainen.fi 4.1.2017)

Seuraavaksi silmiini osui Ilta-Sanomien uutinen: "Oulun poliisi tutkii uudenvuoden yönä tapahtunutta epäiltyä raiskausta ja törkeää lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Uhreina rikoksissa on kaksi alaikäistä tyttöä. Rikoksesta epäillään poliisin mukaan ulkomaalaistaustaisia miehiä, jotka ovat poliisin tiedossa. – Miehet eivät ole tällä hetkellä kiinniotettuja. Emme kommentoi tässä kohtaa heidän taustaansa enempää, rikoskomisario Hyrkäs lopettaa. Poliisi ei tiedota tutkinnan tässä vaiheessa tapauksesta enempää." (Iltasanomat.fi 4.1.2017)

Aamulehti puolestaan uutisoi: "Sisä-Suomen poliisi epäilee vuonna 1994 syntynyttä miestä 10-vuotiaan tytön raiskauksesta. Mies on poliisin mukaan turvapaikanhakija." (Aamulehti.fi 4.1.2017)

Oikea käteni alkoi jo hamuta verenpainelääkepurkkia, kun huomasin Helsingin Sanomien tuoreen uutisen, jossa sisäministerimme Paula Risikko ehdotti, että jokainen Suomen kunta velvoitettaisiin järjestämään juhlalliset seremoniat Suomen kansalaisuuden saaneille ulkomaalaisille. Risikko väläytti myös pakkoa, jos juhlatilaisuuksien järjestäminen tulijoiden kunniaksi ei vapaaehtoispohjalta ala maistumaan. Lisäksi näistä juhlatilaisuuksista on tarkoitus saada pysyvä perinne.

Otsasuoneni räjähti. Näkökykyni hämärtyessä erotin vielä sumeasti otsikon, jossa kerrottiin Teuvo Hakkaraisen juuri saaneen tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Sitten tuli pimeys.

Painajainen

Näin unta talvisodasta. Ensimmäisten venäläisten pommien iskeytyessä Suomeen alkoi osa kansasta kiljua, ettei saa puhua pahaa venäläisistä, koska sellainen vihapuhe lisää näitä sodantekoja. Johtavat poliitikot julistivat Yleisradiossa, että pelolle ei saa antaa sijaa. Suurin osa kansanedustajista kertoi rajan yli ryntäävien vieraan vallan sotajoukkojen olevan sotaa ja vainoa pakenevia traumatisoituneita sotalapsia, ja tarjosi heille valtion piikkiin täyttä ylöspitoa suojeluskuntaintaloilta. Innokkaimmat ottivat puna-armeijan sotilaita kotiinsa. Jotkut neuvostosotilaat osoittivat mieltään huonoa pettuleipää ja kahvinkorviketta vastaan, mutta sehän johtui vain kulttuurieroista.

Lehdet kirjoittelivat kilpaa, kuinka nämä uudet tulokkaat rikastavat suomalaista kulttuuria. Mannerheim kertoi Mainilan laukausten jälkeen päiväkäskyssään: "Monikulttuurisuus on rikkaus. Ei mulla muuta." Lotat keräsivät huonosti pukeutuneille venäläissotilaille vaatteita ja perustivat ympäri Suomea venäläissotilaiden vastaanottokeskuksia.

Ryti perusti itärajalle järjestelykeskuksen, josta venäläiset saatiin levitettyä tasaisesti ympäri maata. Pieni osa kansaa vastusti tätä toimintaa ja piti sitä miehityksenä. Heidät vaiennettiin ja leimattiin rasisteiksi sekä ortodoksifoobikoiksi. Äänekkäimmät vastustajat suljettiin vankiloihin yhteiskuntarauhalle vaarallisina yksilöinä. Sisäministeri uhosi, että venäläisten maahantulon motiivien epäily on rasismia.

Hallitus otti erityistehtäväkseen työllistää nämä uudet tulokkaat, vaikka he eivät osanneet sanaakaan Suomea. He ovat kuulemma erinomaisia vossikkakuskeja. Moni heistä oli myös korkeasti koulutettu, todistukset olivat vaan jääneet Uralille. Eräs radiosta tuttu toimittaja kehitti mittavan rahoituksen turvin venäläisten kanssa käpylehmän, joita myytiin Ruotsiin kaksi kappaletta. Neuvostoliiton muista neuvostotasavalloista Suomeen lennätettiin tuhansia kiintiöslaavilaisia kansainvälisiin sopimuksiin ja ihmisoikeuksiin vedoten.

Hälyttävästi lisääntyneet raiskaustapaukset kuitattiin sillä, että suomalaisten naisten kuuluu jatkossa pukeutua jauhosäkkiin, sillä liian paljastava pukeutuminen saa Siperian pojat seksuaalisesti hämmentyneiksi. Helsingin kauppatorilla sattui onnettomuus, jossa venäläisen ohjaama hevosvankkuri syöksyi väkijoukkoon tuhoisin seurauksin. Tämän todettiin tutkimuksissa johtuneen teknisestä viasta.

Heräsin otsa hiessä ja sydän pamppaillen. Sitten tajusin, että se oli vain unta. Eihän tällaista järjettömyyttä voi tapahtua oikeassa elämässä, eihän?